Blogi

Poikkeuksellinen tilanne sähkömarkkinoilla: kysyntäjouston merkitys kasvaa

Lähes tasan vuosi sitten sähkömarkkinoilla kuohui ennätysalhaisten säätösähköhintojen vuoksi. Viime vuonna sähkön hintaa verrattiin toisen tutun hyödykkeen, maidon hintaan. Tällöin ihmeteltiin lopputuotteen negatiivisia hintoja. 7.5.2017 Suomen sähkömarkkinoilla oli liikaa sähköä johtuen sekä tuulituotannon ennusteita korkeammasta tasosta että pienemmästä teollisuuden kulutuksesta. Näiden lisäksi tuota ylimääräistä sähköä ei saatu viedyksi Ruotsin kantaverkkoyhtiön testien vuoksi kaapeleita pitkin Ruotsiin vaan tällöin aktivoitiin ns. alassäätötarjouksia Suomessa. Alimmillaan tarjoukset menivät tuolloin läpi -1000 €/MWh hinnalla. Tällöin kuluttaja-asiakas pystyi kuluttamaan 1 MWh sähköä lisää ja saada sen lisäksi Suomen kantaverkkoyhtiöltä Fingridiltä 1000 € tai tuottaja-asiakas olisi pystynyt vähentämään tuotantoa 1 MWh ja saada siitä hyvästä 1000 €. Säätösähkömarkkinoista löytyy kattava tietopaketti Fingridin sivuilta.

Tällä kertaa sopassa olikin vielä hieman lisämaustetta. Suomen tasesähkön hinnat heittelivät huomattavasti puolen vuorokauden ajan. Kuten vuosi aiemmin, Ruotsin rajayhteyksien rajoitukset olivat suuressa roolissa. Ruotsin ja Suomen välissä olevan Fenno-Skan 2 -kaapelin huolto toteutettiin 8.5. klo 8 – 18.45. Kaapelin käyttöönoton yhteydessä puoli kuuden aikaan illalla aiheutui jännitehäiriö kantaverkkoon. Häiriön yhteydessä Olkiluoto 2 irtosi verkosta ja palasi takaisin verkkoon seuraavana aamuna klo 7. Kantaverkkoyhtiö Fingrid aktivoi sekä reservitarjouksia 450 MW että huomattavan määrän kaupallisia ylössäätötarjouksia tunnilla 18 ja korkeimmat aktivoitujen ylössäätötarjousten hinnat olivat 2 999 €/MWh. Fingridin tiedote tapahtumasta löytyy linkin takaa.

Tuuli- ja vesivoimatuotannon korkeat tasot

Klo 19 palattiin normaaliin ja mentiin pari tuntia alassäädön merkeissä lähes kaikilla Nord Poolin säätöalueilla, mutta osittain Olkiluoto 2 häiriön johdosta säätösuunta muuttui tunnilla 22 ylössäätöhinnat nousivat Suomessa jälleen 275 €/MWh tasolle ja heti sen jälkeen palattiin taas alassäätöön. Vuorokauden vaihduttua Ruotsin ja Suomen tuulituotannot olivat huomattavasti ennustettua korkeammalla tasolla, mikä aiheutti näillä alueilla sähkön liikatarjontaa ja tasehinnat näin tippuivat pakkasen puolelle. Tuulituotantoa oli parhaimmillaan Suomessa yli 700 MW enemmän, kuin mitä edellisenä päivänä oli ennustettu. Tämän lisäksi keväisen sulamisen nostamien virtaamien seurauksena Ruotsissa oli hyvin paljon vesivoimalla tuotettua sähköä. Tuulituotannon ja vesivoimatuotannon korkeiden tasojen seurauksena tunneilla 01-02 säätöhinnat olivat molemmissa maissa -1000 €/MWh ja alassäätömäärät n. 1000 MWh. Mielenkiintoista on pohtia mitä olisi tapahtunut, jos Olkiluoto 2 olisi ollut ennusteiden mukaisesti käynnissä ja Venäjän sähkön tuonti olisi ollut normaalilla Venäjän vapaapäivän tasolla yli 1000 MW:ssa? Kuinka matalalle säätöhinnat olisivat tuolloin tippuneet, kun tuotantoa ja tuontia olisi ollut yhteensä 2000 MW enemmän?

Vuoden takaisessa kirjoituksessa pohdiskeltiin, voiko tämänlaisia tilanteita tapahtua tulevaisuudessa. Nyt saimme selkeän vastauksen. Kysyntäjouston merkitys tulevaisuuden sähkömarkkinalla nousee yhä tärkeämpään rooliin. Tuulituotannon suhteellinen kasvu pohjoismaisessa energiapaletissa vaatii yhä enemmän säätävää kapasiteettia. Samalla, kun kuluttaja-asiakkailla pitää olla mahdollisuus nostaa tai laskea tuotantoa tarpeen vaatiessa, myös tuulituottajilla pitää olla mahdollisuus ja insentiivit leikata tuotantoa.

Lue seuraavaksi

Millä työkaluilla sinä voit
säästää energiaasi?

Ota yhteyttä asiantuntijaamme

Tai lue lisää palveluistamme:

Energiamarkkinat Energiatehokkuus Enerkey