Olet täällä

Lauhdevoima - luottopelaajasta nelosketjuun?

Lauhdevoima - luottopelaajasta nelosketjuun?

Lauhdevoimalaitoksessa tuotetaan sähköenergiaa polttamalla edullisia polttoaineita, kuten kivihiiltä. Yhdistetystä sähkön ja lämmön tuotantolaitoksesta poiketen lauhdelaitoksessa suurta osaa polttoaineen energiasisällöstä ei hyödynnetä, vaan se katoaa jäähdytettynä vesistöön tai höyrynä ilmaan. Lauhdevoimalla on pitkät perinteet pohjolassa, mutta sen vetovoima on hiipumassa. Joulukuussa jopa tuulivoimalla tuotettiin Suomessa enemmän sähköä kuin lauhdevoimalla.

Jos pohjoismainen sähkömarkkinapeli olisi jääkiekkoa, lauhdevoima olisi tähän asti ollut joukkueen kakkoskentällisen laitahyökkääjä, jonka rooli on liittynyt oleellisesti joukkueen hyökkäyspelin rakentamiseen. Nyt pelin säännöt ovat kuitenkin tiukentuneet. Nuorten taitopelaajien myötä lauhdevoima on ajautunut ns. nelosketjun roolipelaajaksi. Nelosketjun pelaajat tuodaan jäälle silloin, kun ottelun sisällä kaivataan ronskimpia otteita, jotta lopputulos säilyy toivottuna ja ottelu hallinnassa. Luonnollisesti nelosketjun pelaajan peliaika jää murto-osaan ykkös- tai kakkosketjun pelaajan saamasta peliajasta, mutta eipä ole joukkuetta, jossa nelosketjua ei välillä jäällä nähtäisi.

Pohjoismaisessa sähkömarkkinapelissä lauhdevoima on perinteisesti astunut ratkaisijaksi, kun vesitilanne on äitynyt poikkeuksellisen huonoksi. Halvimman tuotantomuodon mukaan määrittyvä sähkön pörssihinta on antanut vajavaisessa vesitilanteessa ja erilaisissa häiriötilanteissa tilaa kalliimmille tuotantomuodoille, kuten kivihiilellä käyvälle lauhdevoimalle. Peli on kuitenkin muutoksessa. Mukaan on astunut ulkopuolisten avustuksella tuulivoimatuotanto, joka osaltaan painaa sähkön hintaa alle hiililauhteen rajakustannuksen. Yhä harvemmin aktivoitavana lauhdevoima on kallis pelaaja istuttaa vaihtopenkillä, ja kun lauhdevoimaa kentällä tarvittaisiin, sen lämpiäminen tositoimiin kestää liian kauan.

Lauhdevoiman uranäkymät eivät olekaan kummoiset. Edes ilmasto- ja energiapoliittinen pelikirja vuodelle 2030 ei lupaa sille suurta roolia. Tiukentuvat päästörajoitteet ja päästökaupan tukeminen eivät missään muodossa tue jo veteraanistatuksella toimivan lauhdevoiman pelityyliä – joskin jokaisessa menestysjoukkueessa täytyisi olla mukana myös kokemusta ja luotettavuutta.

Kysymys kuuluu, löytyykö lauhdevoimalle lisää peliaikaa säätö- ja reserviroolissa ketjukavereinaan uusi teknologia ja esimerkiksi biopolttoaineet. Löytääkö lauhdevoima uusista pelureista ja säännöistä huolimatta – vai juuri niiden ansiosta – Teemu Selänteen tavoin ”uuden kevään” uralleen ja palaa vielä näyttämään kilpailukykynsä uusiutuneena?

Key Account Manager