Olet täällä

Kutsumusammattina mittarinlukija?

Kutsumusammattina mittarinlukija?

Elämme maailmassa, joka automatisoituu kiihtyvää tahtia. Kännykän sovelluksien avulla voi seurata vedenjuontia, hedelmällisyyttä, ilmoittaa hätäkeskukseen sijainnin ja nähdä jääkaapin sisällön. Toisaalta elämme edelleen maailmassa, jollainen se oli useita kymmeniä vuosia sitten. Nykyisenä internet-aikakautena minua jaksaa hämmästyttää, että energiamittareita täytyy vielä lukea käsin. Saan tästä konkreettisen muistutuksen vieraillessani asiakkaidemme luona sekä silloin, kun kotikuntani vesilaitos lähettää mittariluentalomakkeen postissa.

Sähköyhtiö pystyy jo laskuttamaan sähköstä toteutuneen kulutuksen mukaan, samoin osa kaukolämpöyhtiöistä, mutta vesimittarin lukeman joudun tutkimaan vielä itse. Lisäksi minun pitää  lähettää tieto vesilaitokselle, jossa jonkun tehtävänä on laskea toteutunut kulutus ja tehdä hyvityslasku arviolaskuun. Jotenkin ymmärrän sen, että edullista ja luotettavaa ratkaisua vedenkulutuksen mittaamiseen kotitalouksissa ei ole saatu markkinoille (tai todellisuudessa en ymmärrä), mutta sitä en voi käsittää, että yrityksissä ja kunnissa on henkilöitä, joiden työtehtäviin kuuluu energiamittareiden lukeminen.

Ennen vanhaan mittareiden lukeminen oli arkipäivää – totta kai – koska etäluentamahdollisuuksia ei ollut. Silloin oli myös mahdollista päästä vierailemaan toisen kotiin ”kaasumittarinlukijana” pahat aikeet mielessä. Tänä päivänä etäluentamahdollisuuksia on. Useita. Eivät ne tietenkään ilmaisia ole, mutta jos miettii asiaa siltä kannalta, että jonkun täytyy käyttää mittarinlukuun työaikaansa – eli ajella työnantajansa autolla pitkin kyliä, kirjoittaa lukemia ensin vihkoon ja sitten Excel-taulukkoon, lähettää ne edelleen kollegalle, joka koostaa kulutuksista yhteenvetoja – niin väitän, että pitkässä juoksussa tulee halvemmaksi investoida etäluentaan ja raportointiohjelmaan, joka piirtää käppyrät automaattisesti. Mittarinlukuun käytetyn ajan voisi mieluummin käyttää kulutuspoikkeamien selvittämiseen ja jopa energiansäästökohteiden etsimiseen.

Perusteluja, joita kuulen manuaalisten mittareiden säilyttämiselle, ovat muun muassa etäluennan ja mittarinvaihdon kustannukset, kuukausitason seurannan riittäminen tarkemman seurannan sijaan ja se, että kiinteistöhoitajalla on edes yksi syy käydä rakennuksessa sisällä. Tuon kustannuspuolen ammuin jo alas. Mitä tulee kuukausitason seurannan riittävyyteen, niin sillä ei tee mitään, jos halutaan esimerkiksi saada kiinni vesivuotoja tai seurata kulutuksen pohjakuormaa, joka voi viitata vaikka vikaantumisiin. Viimeisestä manuaalisten mittareiden perustelusta, liittyen kiinteistöhoitajien vierailuihin, olen kuitenkin eniten huolissani: toivon todella, että kiinteistöhuollolla on muitakin syitä kiertää kohteitansa kuin mittarinluku.

Jos tämä vuodatus herätti ajatuksen siitä, että teidänkin kannattaisi automatisoida energian kulutusseuranta, pyydän olemaan yhteydessä. Pystymme auttamaan ja kertomaan hyödyistä, joita saatte mittareiden etäluennalla ja tuntitason kulutusdatalla.

Account Manager