Olet täällä

Energiatehokkuus – pakkopullaa vai osa yrityksen ympäristövastuuta?

Energiatehokkuus – pakkopullaa vai osa yrityksen ympäristövastuuta?

 

Ei täällä kannata mitään katselmuksia tehdä”. ”Ei me haluta enää yhtään lisää järjestelmiä”. ”Kyllä me tiedetään meidän säästökohteet”. ”Turha täällä on alkaa mistään valoista säästelemään, kun tuotantoprosessi kuluttaa 90 % energiasta”. ”Kaikki säädöt on jo tehty ja nyt pitäisi investoida, mutta ei pääkonttori anna rahaa”. ”Turhaan me täällä Suomessa mitään pikkusäästöjä tehdään, kun suurimmat päästöt tulevat ihan muista maista”.

Jos kaikki Suomen yritykset suhtautuisivat näin energiatehokkuuden parantamiseen ja hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen niin voisimme kieltäytyä suoraan Euroopan yhteisistä ympäristötavoitteista. Mikään ei olisi myöskään muuttunut viimeisinä vuosikymmeninä, jos suomalaiset yritykset eivät olisi ottaneet vastuuta ympäristönsä kuormituksesta. Esimerkiksi vesistöjemme tila paperitehtaiden lähellä olisi katastrofaalinen.

Kylmä tosiasia kuitenkin on, että energian tuhlaileva käyttö maksaa oikeaa rahaa ja tuottaa hiilidoiksidipäästöjä paljon enemmän kuin energiatehokkuuteen käytetyt panostukset tekevät. Luulisi jokaisen energiaa käyttävän tahon olevan kiinnostunut vähentämään niin kilowattitunteja kuin omaa ympäristökuormitustaan joko liiketoimintansa, asiakkaidensa tai ympäristövastuun takia.

Energiatehokkuudesta luonteva osa yrityksen ympäristövastuuta

 

Energiatehokkuudesta luonteva osa yrityksen ympäristövastuuta

 

Laki pakottaa suuret yritykset tekemään energiakatselmuksia neljän vuoden välein. Monelle tämä tarkoittaa pelkkää pakkopullaa, mutta fiksuimmat hyödyntävät lainsäädännön seurauksena saadut tulokset. Vastuullinen yritys hoitaa velvoitteensa etujoukoissa, toteuttaa ehdotetut säästötoimenpiteet ja hyödyntää saavutettuja säästöjä niin asiakasviestinnässään kuin vastuullisen edelläkävijän imagon rakentamisessa. PK-yritykset saavat edelleen valtion tukea katselmustoimintaan, lisäksi kaikki energiatehokkuussopimukseen liittyneet voivat hakea investointitukea tavanomaisiin energiatehokkuusinvestointeihin. Kannustuksesta energiatehokkuus ei siis ainakaan ole kiinni.

Jos ympäristöjärjestelmä ISO14001 on arkipäivää, on yritykselle järkevintä ottaa käyttöön ISO50001 energiajohtamisen järjestelmäksi. ISO50001 lähinnä täydentää ISO14001 järjestelmän toimintaa sisältäen paljon yhteneviä asioita. Suurta määrää ylimääräistä työtä muutoksesta johtuen on siis turha pelätä. Kansainvälistä toimintaa harjoittaville yrityksille kansainvälinen laatujärjestelmä olisi jo pelkän imagon kannalta parempi kuin suppea kansallinen energiatehokkuuslaki.

Energiatehokkuuden parantamisesta kannattaa ehdottomasti tehdä luonteva osa yrityksen ympäristövastuuta. Tavoitteet tulee jalkauttaa organisaatioon jokaiselle toiminnolle ja koko henkilöstölle, energiatehokkuuden ei pidä missään tapauksessa olla pakkopullaa tai irrallinen osa yhteiskuntavastuuta. Seuraavaan suurten yritysten energiatehokkuuslain mukaiseen katselmuskierrokseen on enää pari vuotta jäljellä. Nyt on aika tehdä suunnitelmat siitä, miten yritys jatkossa huolehtii energiatehokkuusvelvoitteistaan: pakon sanelemana ja vain minimivaatimukset täyttäen vai toimien edelläkävijänä energiatehokkuusasioissa.

Ota yhteyttä niin kerromme, miten me Enegialla teemme asiakkaidemme energiatehokkuudesta helppoa ja kannattavaa.

 

Elli Ikonen, Account Manager: +358 50 317 1040, elli.ikonen@enegia.com
Enegia Asiakaspalvelu: +358 20 741 4110, asiakaspalvelu@enegia.com
 
 
 
Account Manager