Olet täällä

Ainutlaatuinen tilanne sähkömarkkinalla: tasehinta jopa -1000 €/MWh

Ainutlaatuinen tilanne sähkömarkkinalla: tasehinta jopa -1000 €/MWh

Miltä sinusta kuulostaisi, jos tutussa lähikaupassa kauppias tarjoaisi lähes joka perheen tarvitsemaa hyödykettä negatiivisella hinnalla? Kävelisit maitohyllylle ja nostaisit ostoskärryysi muutaman maitopurkin. Kassalla sinulle todettaisiin, että kauppias onkin tilannut varastoon liikaa maitoa ja on valmis maksamaan sinulle siitä, että veisit maitopurkit kotiin. Eikö kuulosta hieman nurinkuriselta? Kyllähän maidon tuottamiseen tarvitaan työtä ja panostuksia – eihän lopputuotteen hinta voi olla negatiivinen?

Maidon tapauksessa hinta on ollut hyvinkin matala, mutta ei sentään negatiivinen. Sähkömarkkinalla sen sijaan fyysisen sähkön tasehinnat olivat reilusti negatiiviset viime sunnuntaina aamuyöstä (7.5.2017). Yleisesti seurattu spot-hinta pyöri maltillisesti reilussa 25 €/MWh, mutta sähkötaseiden tasapainottamisessa käytetty tasehinta oli usealla peräkkäisellä tunnilla jopa -1000 €/MWh (teoreettinen minimi -2000 €/MWh). Aikaisemmin tasesähkön hinta on käynyt alhaisimmillaan tasolla -81 €/MWh (2.5.2009) ja tuolloinkin ainoastaan yksittäisellä tunnilla. Fyysisistä sähkömarkkinoista, varsinkin säätö- ja tasesähkömarkkinoista, on kirjoitettu erittäin selkokielisesti aiemmin blogissamme täällä. Tuolloin blogissamme käsiteltiin tasesähkön hintariskiä ja tilannetta, jossa tasesähkön hinta nousi tuhansiin euroihin. Viime sunnuntaina tasehinnan etumerkki vain olikin toinen.

 

 

Kuinka tilanteeseen oikein jouduttiin?

Sunnuntaina aamuyön aikana Suomen hinta-alueella oli liikaa sähköä. Hinnat painuivat negatiiviseksi suureksi osaksi sen takia, että siirtokapasiteetit Ruotsiin olivat Ruotsin kantaverkkoyhtiön testien takia normaalia huomattavasti matalammat koko Pohjoismaisella säätöalueella, eikä kaupallista kapasiteettia oltu hyödynnetty optimaalisesti Baltian suuntaan. Tämä taas aiheutti sen, että ylimääräistä sähköä ei voitu viedä pois Suomen alueelta. Lisäksi tuulituotanto oli ennustetta suurempaa ja kulutus pienempää kuin mitä spot-markkinalta oli edellisenä päivänä tilattu. Ylimääräistä sähköä ei voi suuressa mittakaavassa juoksuttaa jokeen tai ilmakehään, vaan se on pakko kuluttaa pois. Suurille kuluttajille siis maksettiin, että he kuluttaisivat enemmän. Samoin tuottajille maksettiin, että he tuottaisivat vähemmän. Sähköä oli kuitenkin tässä tilanteessa niin paljon Suomen alueella, etteivät toimijat pystyneet kohtuuden rajoissa enää säätämään kulutustaan suuremmaksi tai tuotantoaan pienemmäksi.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid pyrki tasaamaan kulutuksen ja tuotannon epätasapainoa toteuttamalla tuotannonleikkaus- ja kulutuksenlisäystarjouksia, esimerkiksi vesivoimalla tuotetun sähkön tuotanto oli 300 MW pienempää kuin edellisenä yönä. Toimijoiden alassäätötarjousten hinnat (sisältäen tuotannon leikkaustarjoukset ja kulutuksenlisäystarjoukset) olivat kuitenkin niin matalalla, että alimmalla hinnalla toteutettu säätökauppa oli -1000 €/MWh.

Monen toimijan mielessä herääkin nyt kysymys, että voiko tämänlaista tilannetta tapahtua tulevaisuudessa. Useiden asioiden samanaikainen tapahtuminen johti tasehintojen negatiivisuuteen, suurimpana tekijänä ollen siirtokapasiteettirajoitukset. Tapahtunut vahvistaa käsitystä siitä, että olemme vahvasti riippuvaisia pohjoismaisten sähkömarkkinoiden integraatiosta sekä markkinoiden säätökyvystä. Toimivien siirtoyhteyksien tärkeyttä sähkömarkkinalla ei voi aliarvioida.

 

Energy Specialist, Physical Market